Houkutusten kiihoittava maku

Voi velejet on ehkä vaikeinta ikinä olla ilman kahvia.

Tänään oli jo hermostunutta hikoilua aamulla, kun kahvikuppi jäi välistä ja kofeiininnälkää paikkasi joku intialainen hutkunmutkun-tee.

Ja sitten se ensimmäinen virhe, toteemipaalu, rajamerkki nosti päätään. Ruoan jälkeen kävimme kahvilaan istuskelemaan ja perjantaisin juveneksesta saa pienen kahvin ja munkin hintaan 1.1e. Lankesin. Mietin matkalla takaisin töihin, kuinka energiaa on paljon, mikään ei ahdista ja päivä paistaa, vaikka onkin pilvessä.

Kofeiini teki paluun.


Väitän että kuvatekstit ovat väärin päin.

Päivä 2

Voe ristus.

Siis oikeesti. Eilen meni päivä ihan järkyttäväksi koomailuksi. Olin kuitenkin varautunut ja mulla oli omat erikoisteet mukana töissä, joita joinkin sitten kestona käytännössä koko ajan. Ja kun porukat kävi kylässä iltasella niin vedin pari kuppia lisää katsoen kun ne kaatoivat kitaansa kahvia... minun keittimestäni (joka muuten kantsis varmaan tyhjentää tässä kohtapuoliin, toim. huom.).

Tänään se sitten iski takavasemmalta. Ensinnäkin oli iTunesin soittolistaan jäänyt valinta "Diana Krall", joten mistään vauhdittavasta aamuherätysbiisistä ei ollut kyse. Toisekseen ne megahyvät teet mitä tuotin jäivät kotiin ja nyt on töissä vaan pari aikaisemmin tuomaani pussia. Ei näillä koko päivää pärjätä.

Duunipaikka kyllä tarjoaa teenjuojillekin optiona monta eri teemakua, mutta joka ikinen niistä on jollakin pilattu. On rooibusta (with a hint of..), intialaista teetä (with a hint of..), mustaa teetä (with a hint of..) jne. Eli täysin pätevistä teemauista on tehty täysin juomakelvottomia sotkemalla niihin jotain esansseja.

Jooei. Tästä päivästä ei tule mitään.

Äänestys 2

Edelliseltä viikolta jäivät jatkoon kohteet

ilman lihaa (20%)
ilman alkoholia (29%)

ilman televisiota (19%) karsiutuessa jatkosta.

Uusina kohteina tulevat mielestäni ... no. Ihan oikeesti aatteelliset ideat. Kun kerta perusideana on tehdä poikamiehestä haluttavampi poikamies niin pesytymisen poistaminen ei tunnu ihan järkyttävältä grande-ideeltä. Seksittömyys jätetään vielä harkintamyssyyn tulevien viikkojen varalta, kun se voittaa sen äänestyksen kumminkin.

eli uudet kohteet:

Viikko ilman lisäaineita
Tähän kohteeseen eivät päde sanktiot. Siis kamoon, en ole varma voiko näin edes elää. Viikko on kuitenkin kova yritys selvitä ilman minkäänlaisia lisäaineita, jos se ylipäätään on mahdollista. Ei saa haitata töitä, joten työmaaruokailua on harjoitettava edelliseen tapaan. Iltaruoat on kuitenkin valittava niin, että mahdollisemman vähän kaikkea ylimääräistä sapuskaan tulee.

Ihan armotonta tilitystä tuo ainakin aiheuttaa.

Viikko ilman autoja
Aika simppeli. Kattaa joukkoliikenteen ja kaiken muun. Ei mennä joogaankaan dösällä vaan bicykkelöidään se 10km suuntaansa kolmisen kertaa vko. Eikä mitään yllätyskeikkoja keskustan baareihinkaan, ellei ole jotain petomaisen hyvää varasuunnitelmaa yöpymistä varten.

1. Viikko takana, onnistuneesti & Seuraavasta viikosta

Viikko kiroilematta! Kokeilkaapa itse kotonanne olla edes se yksi päivä manaamatta jotain olematonta.

Puoleen viikkoon asti kiroilin vielä päässäni, kunnes huomasin sen olevan .. no. Perin typerää. Ettei osaa edes päänsä sisäisesti asian harmittavuutta ilmaista muuten kuin kirosanoin.

Näillä toimilla siis jatkankin kiroilemattomuutta ihan periaatteen tasolla, koska nyt tulee tottakai lipsautettua kaikkea sopimatonta, mutta ainakaan ei hävetä niin se ilmaisuasu. Tämä viikko oli hyvä.

(GREAT SUCCESS!)

Ensi viikko? Ilman kahvia. Nyt on jo ostettuna varastoon maanantaita varten pari omenaa, uusia teelaatuja jne., jotta pysyisi edes jotenkin hereillä. Veikkaan että tämä lakko on sellainen, että jää vain viikon pituiseksi, mutta ehkä niitä kahviannoksia saisi edes jotenkin ...vähennettyä?

Toisaalta. Kun muistelee pentuna että olisi ollut hirveä kiire heti johonkin kun vanhemmat tulivat töistä, niin kommenttina "odota nyt kun juodaan edes kuppi kahvia" (jotain 30-60min) toimi paremmin kuin hyvin.

Päivä 2 takana

Hihei, melkein voiton puolella ollaan. Enää 5 mitättömän pientä päivää.

Kävin muuttamassa eilen kaveriani vajaa kolme tuntia. Tiputtelin kamaa varpailleni, kannoin sänkyä omin voimin rappusia alas ja yleisesti ottaen toheloin.

Ja mitä pääsi suusta
"Pannahinen"

Hieman olen ylpeä itsestäni. Läillä pahuksenkaltaisilla termeillä kun tuntuu olevan vielä suurempi harmittelua ilmaiseva vaikutus kuin perinteisellä korsolla.

Rakkaus on ruma sana..

100 ääntä

Mikä teitä ihmisiä vaivaa?

Kommenttina lakkoideoihin

Koska lakko tehdään aina aatteellista vääryyttä vastaan (tai että saisi lisää rahaa [köyhyys on meillä vääryyttä]), niin ei ole järkeä lakoissa tyyliin "viikko imitoiden Paavo Väyrystä mikäli kohtaa limsa-automaatin".

Näillä sanoilla tunkkaankin oikean käden käyttökiellon, koska se olisi vaan allekirjoittaneen koijausta, eikä oikeasti palvelisi mitään. Ainoa milloin tämä olisi järkevä olisi vasenkätisten festivaaleilla, ihan vaan että voisi poiketa valtavirrasta poikkeavista.

Tepon peseytymis -ja yleishygienialliset lakot eivät myöskään oikein toimi. Ei hirveästi hotsita saada potkuja töistä haistessaan parin metrin päähän voimakkaasti myskille, varsinkin kun tulee viikossa harjoitettua kuntoilua noin 8h. Eikä oikein huvita lakkoilla likaisten vanhojen miesten puolesta.

Hei kamoon, ei se ole lakkojen tarkoituksena että elämä olisi kuin manan mailla.

EDIT: Psykedeelisen hienoa olisi, jos jossain ideassa olisi oikeasti joku aatteellinen ja maailmaaparantava pohja.

Päivä takana

Ensimmäinen työpäivä ja vapaa-ajan aktiviteettien höystämä iltakin takana.

No, kiroiluttiko?

Ensinnäkin Tepon aktiivisuus kaikenmoisessa tämän sivuston promottamisessa kiroiluttaa. Siis ihan tosi paljon.

Koko päivän aikana meinasi lipsahtaa vain kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla luulin jo kiroilleeni, mutta selvisikin että suuni ei onneksi käy ihan ajatuksen tahtia (vaikka joskus jauhaa omiaan ilman ajatuksen mukanaolemistakin), toisella kerralla selitin kuinka hyvässä jemmassa uusi treenisali oli, ja se olikin sitten aivan hel...singin-keskustan-kaltaisessa-sokkelossa.

Thumbs up for me!

Uusia ideoita lakkoihin

Miettiessäni hyvää järjestelmää aina seuraavan viikon äänestyskohteille, niin tuumailin seuraavaa:
Viikon äänestyksistä tippuu pois vain vähiten ääniä saanut. Näin ei kenenkään ääni mene hukkaan.

Mikäli kuitenkin käy niin, että jokin viikko tulee useampikin lakkosanktio, niin kaikki edellisen viikon jäljelle jääneet äänestyskohteet siirtyvät seuraavankin viikon äänestykseen.

Uusia äänestyskohteita saa heittää tähän viestiin, mikäli niitä pimeään päähänsä saa.

Äänestykset eivät saa sanktioida töiden tekemistä, eli esim. kännykätön viikko pätisi vain työajan ulkopuolella, ja henkilökohtaisiin puheluihin.

Bonuksena, Valon Villellä ei paljoa viikko tunnu:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1553776

Ensi viikon lakko

Äänestys on alkanut.

Hieman kommentointia lakkoihin:

Ilman kahvia
ei päivä käynnisty, ei muusa laula, ei pysy hereillä, ei ole mitään.

Ilman televisiota
Hei. Kamoon. 32" littu ei ole opiskelija-asunnossani turhan päiten.

Ilman lihaa
Eilen aloitin ruanlaiton laittamalla pannuun 550g naudan paistijauhelihaa. Do the math.

Ilman alkoholia
Olen teekkari. Nyt on kesä

Rangaistuskäytäntö

Tuli myöskin tässä mieleeni, että eihän ihminen opi eikä kasva, ellei ole rangaistuskäytäntöä.

Rangaistuskäytäntö:

Joka toisesta lipsahduksesta tulee seuraavalle viikolle yksi lakko lisää.

Eli jos Mokoman keikalla perjantailla (hävetkää te, jotka ette keikalle pääse) lipsautan neljlä (4) kirosanaa, tulee minun suorittaa seuraavalla viikolla KOLME lakkoa.

[rautalanka: eka ilman sanktiota, toinen sanktio, kolmas ilman sanktiota, neljäs sanktio ..]

Jos taas tämän viikon saan läpi kiroamatta kertaakaan, niin ensi viikolla suoritan vain ja ainoastaan yhden lakon, maailmanparantamisen merkeissä.

Ensimmäinen lakko

Idea lähti puhtaasti jostain pöydälle pesiytyneestä opiskelijalehdestä. Muutama ihminen yritti olla ilman jotain itselleen tärkeää (tai vähemmän tärkeää) tuotetta viikon.

Erityisesti silmääni iski kiroilulakko.

Ok, en suolla enää suustani ärrää, ässää enkä veetä samaan tahtiin kun joskus villinä nuoruusvuosinani (ikävuodet 8-11, kiitos vanhemmille kun lähettivät minut kesäksi aina mummolaan, siellä oppi kiroamaan), mutta tätäkin nykyä aina välillä hieman hävettää kun tuollainen naisen genitaalialuetta vähemmän imartelevasti kuvaava sana lipsahtaa rusohuuliltani ulkoilemaan.

Tämä viikko siis ollaan ilman niitä. Sunnuntaina klo 23:00 saan kirota taas seuraavan kerran, mikäli mieleni kovasti tekevi ja koitan päättää ennen 24:00 mitä vastaan ollaan koko seuraava viikko.

Read tha blog. Keep yourselves updated.